Se kaikuu päässäni, tekee minut levottomaksi. Kuulen ajatukset, joita en haluaisi kuulla. Näen muistot, jotka haluaisin jättää muistamatta. En voi musiikkiakaan laittaa, kaikki kappaleet vain voimistavat levottomuuttani, saavat tunteet kuohumaan yli. Tuntuu, kuin olisin palasina, palapeli jota kukaan ei ole vaivautunut koota loppuun.
Kaikki se evoluutio, eikä ihminen vieläkään ole kykeneväinen olemaan omien tunteidensa herra.
Näissä tunnelmissa on hyvä toivottaa lukijat tervetulleeksi uunituoreeseen blogiini. En tiedä itsekään mitä tuleman pitää, tai kuinka usein, tai millä kielellä, mutta katsellaan.
Yours truly,
JiiBee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti